Totuuden peili

 Lapsen silmien umpeutuessa,

Saavun aikuisuuteen.

Rytmitän elämää muiden tahtiin,

Unohdan katseeni siinä.

Olenko minä kaunis, sopiva,

Tehokas kaikkeen täällä.

Olla samanlainen,

Rooliini taiottuna.

Sydämeni alkaa kutsumaan,

Kuulenko enää muuta.

Löytäessäni peilistä kuvan,

Mieleni sumentaman.

Uskallanko katsoa sieltä,

Totuutta kovaa tuomittua.

Sydämeni hakkaa lohduttoman,

Muiston lapsen omaa.

Mikä oli se lapsen ilo,

Nauraa ja rakastaa.

Luontoa, maailmaa, eläimiä,

Ilolla koskettaa.

Tämä on minun syntymäoikeus,

Olla ja rakastaa.

Tätä hetkeä vaalien, etsien,

Ja totuutta jalostaa.

Nostan voimani uudelleen,

Elän ja rakastan.

En enää muottiin kovaan,

Elämääni valjastaa.

Olen vapaa lapsen ,

Lapsen lailla,

Elämästä nauttien.

Jokainen hetki elämän,

Läsnäoloa hehkuen.

Copyright Johanna Talvitie

Runo sielun siskolleni

 Sielun siskoni

Muistatko siskoni sen oikean hetken, kun polkumme yhtyivät aikaan samaan.

Tämä tehtiin tähtien alla, sielunsopimus yhteinen.

Kehomme ei kanna verta samaa, olemme siskoja Jumalten.

Täydennämme toisiamme heikkouden tiellä, rakkaudella kantaen.

Löydämme aina tukemme silloin, varjon hiipuen päällemme.

Nostamme toisen valoon sieltä, varjon alta pimeyden.

Annamme toisen kasvaa hieman, vauhdilla oman rohkeuden.

Näytät varmasti peilin kuvan, vaaran ja kypsyyden.

Yhdessä olemme valon tuoija herkkyydellä rakkauden.

                           - Johanna Talvitie -

              

Suvun nainen runo by Johanna Talvitie

 Suvun nainen

Näen taivaan tähden loisteen.

Tunnen kaipuun tuttuuden.

Siellä tiedän kodin olleen meidän alkuperäisen.

Kuulen äänen suvun naisen,

Viisaan sykkeen sydämen.

Tietoni, taitoni sieltä saaneen, perintönä rakkauden.

Kiitollisena otan vastaan sielunperheeni viisauden.

Lahjana annan pienen sykkeen lapseni 

Polkuun puhtaaseen.

Valvon, kuljen ja valaisen vierellä tähden kotoisen.

Suvun naisen rakkautta vaalien häntä ikuiseen.

                        - Johanna Talvitie -

Juureni

 Juureni 

Minä olen nähnyt tuulen myrskyn,

Minä olen nähnyt sen valon kauniin.

En anna tuulen myrskyn kaataa korttani kaunista.

Kasvatan juureni vahvat maahan,

Äitini Maan hellään hoivaan.

Voimistun, tiedän, voimani kauniin, 

Kantavan kauteen uuteen.

Kerään voimani juurieni kautta ja otan vastaan taivaan valon.

Siinä minä olen Tietäväinen,

Rakkauden kanavan valossa.

Minä olen nähnyt tuulen myrskyn,

Valossa kylven ja voimaannun.

                  - Johanna Talvitie -

Tuulen runo by Johanna Talvitie

Loitsin loitsin, Valon tuuleen.

Sieluni sointuun sopivaksi.  

Annan luvan tuulen ottaa mieleni taakan tyhjyyteen. 

Otan vastaan valon tuulen lempeän rakkauden            korjaavan.  

Annan sieluni lepoon uuteen, kehoni varren                  kylpevän.

Mieleni puhdas tietäväinen, valmis aamuun                  uuteen.

Olkoon aamu uusi, toinen toistaan kauniimpi.

Ylpeydellä muistan eilisen kauniin.

Pienen palan kasvun saaneen.

Sydämeni täynnä rakkautta, kultaakin loistollaan          kirkkaampi.

                           - Johanna Talvitie -

Rummun taikaa

 

Shamaani rumpu, Äiti maan sydämen syke. Itsestämme kumpuavaa totuudellista sielun sykettä. Sitä mitä me ensimmäisenä koemme hengittäessämme ilmaa, tullessamme kokemaan maallista elämää. Kautta aikojen rummun ääntä ollaan käytetty avaamaan sydämen taajuutta, lähdettäessä taisteluun, luomaan lujuutta ja totuudellista voimaa. Juhliessa elämää rumpua ollaan soitettu ja kiitetty Äiti maan voimasta ja maadoituksesta. Otettu mukaan tuomaan viestejä henkimaailmasta, oppia ja parannusta sairauden edessä. 

Herättämällä sisällä oleva Shamaani Jumalatar. Oma voima, jonka olemme joskus niin unohtaneet tämän hetkisessä maailmassa. Peilimme on kääntynyt ulospäin, kohti maailmaa, jossa eletään voimakkaasti pelon kautta. Opittu elämään niinkuin suuret massat tällä hetkellä elävät. Pelosta. Pelon vastakohta on rakkaus. Siitä taajuudesta, josta me alkujaan tulemme. Olemme eksyneet omasta olemuksestamme. Nyt on aika ottaa oma voimamme takaisin. Suurena lahjana Äiti Maalta ja Taivaan Isältämme. Kuulla oman äänensä. Sielun sykkeen.  

Sinä olet tärkeä❤️

 Tämä viikko on ystävän päivä viikko. Haluan kuitenkin muistuttaa sinua siitä tärkeimmästä ihmisestä, jonka me niin unohdamme. Itsemme. Kuinka paljon oletkaan uurastanut rakas ystäväni, muiden hyvinvoinnin vuoksi. Ota nyt aikaa itsellesi uuden kuun energioihin. Tee itsellesi vaikka jalkakylpy tai hemmottele jalkojasi hieronnalla. Sillä jalat kaipaavat nyt hoitoa. Ja siinä hemmottelun aikana mieti minkälaisen matkan oletkaan tehnyt. Ole ylpeä itsestäsi rakkaus ❤️🙏

Tiibetiläiset äänimaljat. Tuo taianomainen hoitomuoto, tuomaan meille 5000 vuotta vanhaa hoitomuotoa uudelleen meidän tietoisuuteen. Äärimmäisen rentouttava hoitomuoto, jossa ääniaallot ja värähtelyt tuovat kehoomme juuri sitä värähtelyä, jota me tarvitsemme erilaisiin tilanteisiin. Huomaamme tämän hetkisen maailman olevan todella hektistä, omaa aikaa ei aina löydy. Kehomme kipuilee stressin aiheuttamasta taakasta. Mielemme tekee temppuja, täytyy jaksaa tehdä niin paljon pienessä ajassa. Olla superihmisiä. Pienikin aikataulun muutos saa aikaa isoja muutoksia ja yleensä jo tiukkaan aikataulu saattaa aiheuttaa jopa kaaosta. 

 

Äänimaljat saavat aikaan meille sen hetken olla vain minä itse,  muistuttaa sen ainoan asian, joka meillä on ensimmäisenä elämässä ja viimeisenä. Hengitys. Mitä hyvä hengitys saakaan aikaan. Rentouttaa koko olemuksen, solut saavat happea, verenkierto paranee merkittävästi. Stressi taso laskee. Olo tuntuu heti helpottuvan. Äänimaljojen värinä ja ääniaallot laskeutuvat meidän energiakehoomme ja fyysiseen kehoomme. Rytmittää meidän energioita sellaiselle taajuudelle, joka on tasapainossa. Sellainen kuin meidän kuuluu olla. Kehomme saattaa tuntea erilaisia värähtelyjä hoidon aikana. Palautumista, tuntuu kuin tukkeutumat alkavat pehmentyä. Kuin olisimme jotain uutta ja ehyttä. Mielemme keventyy, ajatukset selkeytyvät. Emme enää anna murheen ja negatiivisuuden ottaa valtaa mielessämmä. Tiedämme mikä on oikeaa ja mikä väärää. Näemme selkeämmin oman totuuden ja uskallamme olla juuri sitä, mitä haluamme olla. Sielun vapautta. Tuntea, että olemme elossa.

Purppura puun alla

Tämä olkoon kaiken alku. Pieni kipinä tuottaa valtavan luomisvoiman. Siitä kipinästä on moni suuri asia saanut valon. Moni ihminen muuttanut elämänsä kulun. Ottanut uuden suunnan elämälleen. Monesti ajattelemme, että mitä pieni teko tai pieni muutos voi olla niin merkityksellinen. Miten sellainen asia voisi muuttaa minun elämääni. Mutta siinä kipinässä on jotain niin suurta muutos voimaa, että siinä hetkessä ei voi kuvitellakaan, miten elämä muuttaa muotoaan. Tällä kipinällä on aina se voima, jolla jokin vanha jää taakse. Ja se vanhan energian voima vähenee elämässämme. Uuden kipinän voima on niin suurta, että haluamme sitä enemmän, kuin vanhaa. Siitä alkaa uusi matka. Uusi matka kohti parempaa.